Diplomaattisuhteiden solmimisen alkuvaiheet
Suurlähettiläs Onni Talas vihittiin Budapestissä avioliittoon laulajatar Lemmikki Raivion kanssa
Suomi tunnusti Unkarin syyskuun 10. päivänä vuonna 1920. Ensimmäinen lähettiläs K.G. Idman nimitettiin kuitenkin vasta vuonna 1922. Hänen asemapaikkansa oli alkuvuosina Kööpenhamina, josta hän sivuakkreditointina hoiti myös Unkarin asioita. Vuonna 1927 Idmanin tilalle lähettilääksi Kööpenhaminaan ja Budapestiin nimitettiin unkaria erinomaisesti puhunut suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori E.N. Setälä, jolla oli tieteellisen toimintansa ansiosta erinomaiset suhteet Unkariin jo ennen nimitystään. E.N. Setälän seuraajan, itsenäisyyssenaattori Onni Talaan aikana Budapestiin päätettiin perustaa suurlähetystö vuoden 1933 lopulla.
Vanha huvila sijaitsi nykyisen lähetystörakennuksen paikalla
Aluksi Hotelli Gellértissä asuttuaan lähettiläs Talas muutti maaliskuussa 1934 Budapestin XI kaupunginosassa, Kelenhegyi út 20:ssa sijaitsevaan, kreivi Wenckheimin perillisiltä vuokrattuun huvilaan. Tammikuussa 1939 Suomen valtio osti rakennuksen 490.000 euroa vastaavalla summalla. Muistelmissaan suurlähettiläs Talas kirjoitti: "... voin sanoa, että tuskin Suomella on ollut toista niin kaunista lähetystöä kuin oli tämä Gellért-vuoren huvila komeine halleineen, portaikkoineen ja palatsimaisine salonkeineen."
Unkarilaisten sympatian osoitukset sotavuosina
Suomen talvisodan vuosina lähetystöön tulvi sympatian osoituksia ja avustuksia. Alkuvuodesta 1940 Unkarissa järjestettiin yli sata juhlatilaisuutta Suomen asian puolesta, ja lähetystöön alkoi myös ilmoittautua vapaaehtoisia. Vaikean ja pitkän välimatkan jälkeen Suomeen saapui lopulta 341 unkarilaista vapaaehtoista, mutta Suomen solmittua erillissopimuksen he eivät loppujen lopuksi ehtineet rintamalle. .
Sodan tuhot Gellért-vuorella olivat valtaisat, myös lähetystörakennus paloi sisältä täysin
Unkarin jouduttua mukaan sotaan Budapestin pommitukset kiihtyivät huhtikuun alussa 1944. Välirauhansopimuksen 5. artiklan mukaisesti Suomi sitoutui katkaisemaan kaikki suhteensa Saksan vasallivaltioihin, ja tämän perusteella diplomaattiset ja konsulaariset suhteet Unkariin katkaistiin 20.9.1944. Suurlähettiläs Aarne Wuorimaa perheineen poistui maasta junalla Wieniin illalla 14. lokakuuta, jolloin venäläiset olivat enää vain 50 kilometrin päässä kaupungista.
Lähetystörakennus vallattiin ja ryöstettiin, ja myöhemmin Budapestiä piirittäneet neuvostojoukot saivat tiedon saksalaisten oleskelusta lähetystörakennuksessa ja he kohdistivat siihen ankaran tulituksen. Tammikuun lopussa neuvostojoukot valtasivat lähetystön ja ryöstivät loput vielä jäljelle jääneestä irtaimistosta. Eniten rakennusta vaurioitti kuitenkin aivan taisteluiden loppuvaiheessa siihen osunut palopommi, joka poltti sen sisustan täysin: vain rakennuksen seinät jäivät pystyyn.
Suhteiden uudelleensolmiminen
Székács-kadun virka-asunto on varmasti tuttu monille Suomen ystäville
Sodan jälkeen diplomaattisuhteet solmittiin uudelleen 3.10.1949, minkä jälkeen suhteiden normalisoituminen saattoi alkaa. Kesäkuussa 1959 maiden välillä allekirjoitettiin kulttuurisopimus, jossa määriteltiin tarkasti kulttuuriyhteistyön suuntaviivat. Uudelleen Hotelli Gellértin tiloissa toimineelle lähetystölle hankittiin vuokratilat kaupungin XII kaupunginosassa sijaitsevasta Székács utca 29:stä.
Unkarin valtio tarjoutui ostamaan vanhan huonokuntoisen lähetystökiinteistön, mutta tähän suomalaisosapuoli ei suostunut. Vuonna 1964 maiden välisten suhteiden vilkastuttua ahtaaksi käyneen lähetystön kanslia muutti keskikaupunkiin, VI kaupunginosaan Báthori utca 24:ään. Myöhemmin syksyllä 1972 kanslia muutti XII kaupunginosaan, Vérhalom utca 12-16:ssa sijaitsevaan vuokrakiinteistöön.
Uudisrakennuksen suunnittelu
Gellért-kukkulan rauniokiinteistön kohtalo oli pitkään avoinna. Vuonna 1968 tontin ja rakennuksen kunnosta tehtiin perusteellinen selvitys. Selvityksen mukaan rauniotaloa ei sen huonon kunnon takia enää kannattanut korjata. Paikalle ryhdyttiinkin suunnittelemaan uudisrakennusta. Suomen valtiolle tarjoutui pitkällisten neuvotteluiden jälkeen mahdollisuus ostaa 1500 neliömetriä lisämaata Kelenhegyi út 18:sta olevasta tontista. Marraskuussa 1988 valmistui lopulta uusi lähetystörakennus arkkitehti Ilmo Valjakan suunnitelmien pohjalta. Virallisesti rakennuksen vihki käyttöön ulkoministeri Pertti Paasio 14.4.1989.