Ystävyyskaupunkitoiminta
Kartassa punaisella merkityillä kaupungeilla on ystävyyskaupunki Suomessa, vihreällä merkityissä kaupungeissa toimii ystävyyspiiri
Suomen ja unkarin kielen kielitieteelliseen sukulaisuuteen kiinnitettiin ensimmäistä kertaa huomiota jo 1800-luvun alkupuolella. Erityisesti vuosisadan loppupuolella suomalaisten ja unkarilaisten kielitieteilijöiden ja kulttuurien tutkijoiden yhteistyö lisääntyi entisestään. 1920- ja 1930-luvulla maiden välistä yhteistyötä sävyttivät erityisesti suomalais-ugrilaisten tieteiden tutkijoiden kulttuurikongressit.
Suomen ja Unkarin kulttuurivaihto virallistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1937, ja sotien jälkeen uudistettu kulttuurisopimus allekirjoitettiin uudelleen vuonna 1959. Suomi-Unkari Seura perustettiin Helsinkiin vuonna 1950, ja tuolloin seuran ensimmäisenä puheenjohtajan toimi Ele Alenius. Unkari-Suomi Seuran perustamista saatiin odottaa Unkarin järjestelmänmuutokseen, vuoden 1989 Kalevalan päivään asti.
Ensimmäisen ystävyyskaupunkisuhteen solmivat Lahden ja Pécsin kaupungit vuonna 1956, Kemi ja Székeszfehérvár heti vuotta myöhemmin. 1970-1980-luvulla prosessi kiihtyi, näinä päivinä ystävyyskaupunkipareja on yli 60. Ystävyyskaupunkitoiminnan vaaliminen ja kehittäminen on yksi keskeisimmistä Unkari-Suomi Seuran ja Suomi-Unkari Seuran toimintamuodoista. Seurojen alaosastoissa järjestetään maiden kulttuuria, yhteiskuntaa ja historiaa käsitteleviä luentoja, näyttelyitä, ja konsertteja. Ystävyyskaupunkien väliset vierailut ovat keskeinen osa seurojen toimintaa.
Unkari-Suomi Seuran tietojen mukaan Unkarissa toimii 59 ystävyyspiiriä, ja Suomessa 5000-jäsenisen Suomi-Unkari Seuran tilastojen mukaan puolestaan 56 ystävyyspiiriä. Kaikissa ystävyyskaupungeissa ei nimittäin ole ystävyyspiiriä ja toisaalta on myös kuntia, joissa toimii aktiivinen ystävyyspiiri ilman ystävyyskaupunkia.