data/www.finland.hu/Finnish/2#cb35a992-61f2-4c43-aece-4f51f0ddffe4.txt

Toimitila
Lähetystörakennus
Suomen suurlähetystön rakennus Budapestissä on valmistunut marraskuussa 1988. Virallisesti rakennuksen vihki käyttöön ulkoministeri Pertti Paasio Unkarin vierailunsa yhteydessä 14.4.1989.
Lähetystörakennusta kutsutaan usein XI kaupunginosan Finlandia-taloksi
Suurlähetystörakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilmo Valjakka. Suunnittelussa arkkitehti Valjakka on painottanut erityisesti rakennuksen ehjää liittymistä ympäröivään rakennusperinteeseen sekä modernin suomalaisen arkkitehtuurin edustamista Budapestissä parhaalla mahdollisella tavalla.
Suunnittelu on vaatinut perusteellista paneutumista paikan olosuhteisiin ja luontoaiheisiin, jotta tontille ominaiset muodot ja puusto on mahdollisimman hyvin kyetty säilyttämään ja käyttämään hyväksi.
Budapestin suurlähetystörakennuksessa kaikki olennaiset toiminnot - poliittinen osasto, suurlähettilään virka-asunto ja henkilökunnan asunnot - on sijoitettu samalle tontille. Rakennuksessa on monitoimitilat ja yleisölle avoinna oleva pienimuotoinen kirjasto sekä lukusali. Myös Finnagoran toimisto on rakennuksen toisessa kerroksessa.
Kiinteistön on rakentanut pääurakoitsijana suomalainen rakennusosakeyhtiö Polar yhdessä unkarilaisen rakennusyhtiön kanssa. Tontin pinta-ala on 5300 m2, rakennuksen tilavuus 9600 m3, ja kerrosala 2900 m2.
Gallen-Kallela on maalannut Gellért-vuoren Pestin rantakadulta
Rakennuksen vihkimistilaisuudessa ulkoministeri Paasio luovutti suurlähetystölle Suomen hallituksen lahjana Akseli Gallen-Kallelan maalauksen "Tonava illalla". Teos on peräisin vuodelta 1907, jolloin taiteilijamestari ensimmäisen kerran matkusti Unkariin. Matkan aikana hän vastaanotti edellisenä vuonna Budapestin kansainvälisessä talvinäyttelyssä esillä olleelle Sammon puolustus -maalaukselle myönnetyn kultamitalin. Tammikuussa 1908 Unkarin Taidehistorian museossa avattiin myös suuri Gallen-Kallelan lähes 500 piirustusta, akvarellia ja grafiikka käsittävä yksityisnäyttely.
Näyttelyn avajaisiin Gallen-Kallela ei osallistunut, mutta oleskeli Unkarissa saman vuoden maaliskuusta toukokuuhun. "Meistä pidetään valitettavasti liian hyvää huolta täällä. - Miten päästä irti ja miten palkita. Niistä ystävällisistä 'minun kunniakseni' toimeenpannuista juhlista olen nyt loppuaikana voinut valehdella itseni vapaaksi. - Näyttelyni Kuparipiirroskabinetissa on nyt ollut avoinna kolme kuukautta ja suljetaan tänään. Siellä on käynyt yli satatuhatta henkeä", kirjoitti Gallen-Kallela ystävälleen Suomeen.
Suurlähettilään virka-asunto
Suurlähettilään virka-asunnon sisäänkäyntiä koristaa puolalaissyntyisen, Suomessa pitkään eläneen kuvanveistäjä Radoslaw Grytan graniittiveistos Keskiyön aurinko vuodelta 1989. Veistoksen vieressä kasvaa kaunis pihlaja, jonka marjat hehkuvat syksyisin upeina rakennuksen valkoista seinää vasten.
Maalaukset: Yrjö Verho ja Ahti Susiluoto
Virka-asunnon tunnelma on kauttaaltaan avara ja valoisa. Myös sisäseinät ovat pelkistetyn valkoiset, lattiamateriaalina on koivuparkettia. Suuresta salongista on lasiovien kautta suora yhteys terassille ja puutarhaan, jossa terassin valkoiset köynnösruusut kukkivat pitkälle syksyyn. Virka-asunnon ylpeys on kaunisääninen valkoinen Steinway-flyygeli, jolla unohtumattomia elämyksiä ovat vuosien varrella kuulijakunnalleen tarjonneet mm. Heikki Sarmanto ja Iiro Rantala, mutta virka-asunnossa on kuultu myös tangoa, big band musiikkia sekä Retuperän WPK:n musisointia.
Teemu Saukkosen maalaus Pieni teekannu, 1988
Nk. naisten salonkiin on sijoitettu Akseli Gallen-Kallelan öljymaalaus Tonava illalla vuodelta 1907 sekä varhaisempi, vuodelta 1885 peräisin oleva maalaus Katariina Maununtytär. Pieneen salonkiin on niinikään koottu korkeatasoista suomalaista nykytaidetta, jota lähetystöön on saatu lainaan mm. Kiasmasta sekä Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Maalauksista mainittakoon esim. Tyko Sallisen vahvapiirteinen maalaus Kaarina vuodelta 1932.
Suomalaista taide- ja käyttölasia on esillä myös aulatiloissa
Virka-asunnon ruokasalin keskipisteenä on massiivinen suomalaisesta graniitista tehty seitsenmetrinen ruokapöytä. Kauniit keveät lasivalaisimet synnyttävät jännittävän vastapainon graniitille. Ruokasalissa on myös kaksi suomalaista lasiveistosta: Jorma Vennolan Ruoho tuulessa sekä Markku Salon Valley of the Kings.